Kun Kerr James astui Britain’s Got Talent -lavalle, kukaan ei olisi voinut aavistaa, mitä oli tapahtumassa. Ujo 12-vuotias poika Glasgow’sta seisoi kirkkaiden valojen alla ja näytti aivan tavalliselta koululaiselta. Mutta sillä hetkellä, kun hän avasi suunsa laulaakseen, tuo käsitys katosi.
Kerr valitsi rohkean kappaleen — Otis Reddingin “Try a Little Tenderness”. Se on laulu, joka paljastaa jokaisen laulajan, mutta Kerr sukelsi siihen pelottomasti, esittäen jokaisen säkeen raalla tunteella, tarkkuudella ja syvyydellä, joka ylitti reilusti hänen ikänsä.
Se, mitä hänestä kuului, ei muistuttanut lainkaan lapsen ääntä. Hänen äänensä oli syvä, karhea ja täynnä sielua — sellainen, jota odottaisi ihmiseltä, joka on elänyt vuosikymmeniä, ei koulupojalta. Hänen voimakas äänensä kaikui Palladiumissa, jättäen yleisön sanattomaksi.
Tuomarit tuskin pystyivät peittämään hämmästystään. He vaihtoivat yllättyneitä katseita, kun Kerr hallitsi lavaa yhdistäen voiman, tunteen ja vivahteet kuin kokenut esiintyjä. Se oli enemmän kuin vaikuttavaa — se oli lumoavaa.
Viimeisen nuotin kohdalla oli selvää, että kyse ei ollut vain hyvästä koelaulusta. Kerr James ei ollut siellä vain hurmatakseen yleisön — hän oli siellä paljastaakseen jotain poikkeuksellista: lapsen, jolla on aikuisen ääni ja tulevan legendan sielu.